Työperäisen maahanmuuton edistämisessä ja käytänteissä on viime vuosina edetty harppauksin. Tehtävää riittää kuitenkin vielä paljon, todettiin Suomen julkisen alan ammattiliittojen kansainvälisen verkoston FIPSUn  Työperäinen maahanmuutto ja eettinen rekrytointi -seminaarissa. Se järjestettiin Helsingissä 26. huhtikuuta.

Työ- ja elinkeinoministeriön valtiosihteeri Mika Nykäsen mukaan hallituksen tahtotila työperäisen maahanmuuton suhteen on selvä. Työperäinen maahanmuutto on keskeinen keino vahvistaa taloutta ja työllisyyttä, ja kansainvälinen rekrytointi tarjoaa ratkaisuja työvoimapulaan. Samaan aikaan Suomen veto- ja pitovoimaa on vahvistettava, sillä Suomi kilpailee osaavasta työvoimasta muiden maiden kanssa.

Työvoiman houkuttelun kannalta tärkeässä roolissa ovat sekä Suomen maakuva että sujuvat oleskelulupaprosessit. Pitovoimaa sen sijaan pyritään parantamaan muun muassa pankkipalvelujen sujuvuuden varmistamisella ja kehittämällä työelämää entistä vastaanottavaisemmaksi uusille tulijoille.

Suomen kumppanuusmallissa työperäistä maahanmuuttoa edistävät toimenpiteet kohdistetaan erityisesti EU- ja ETA-alueelle, Intiaan, Brasiliaan, Vietnamiin ja Filippiineille.

Työperäistä hyväksikäyttöä hallitus vastustaa helmikuussa 2024 hyväksytyllä toimenpideohjelmalla. Sen tavoitteina on muun muassa viranomaisyhteistyön ja kotoutumisen edistäminen, työnantajien yhteiskuntavastuun vahvistaminen ja rikosvastuun toteutumisen tehostaminen esimerkiksi hyväksikäytön rangaistavuutta korottamalla.

Useat seminaarikeskustelijat nostivat esiin, että hallitusohjelmaan kirjatut heikennykset maahanmuuttajien asemaan ovat ristiriidassa Suomen veto- ja pitovoiman vahvistamistavoitteen kanssa. Samalla nostettiin esiin huoli leikkausten vaikutuksesta toimenpideohjelman toteutumiseen.

Ammattiliitot toivovat yhteistyötä

FIPSU julkisti myös päivitetyt eettisen rekrytoinnin periaatteet. Lisäksi se ehdotti  yhteistä, pysyvää foorumia, jonka avulla työperäisen maahanmuuton käytänteitä voitaisiin selkeyttää. Foorumiin osallistuisivat työntekijä- ja työnantajaosapuolet, asianomaiset ministeriöt, oppilaitokset, rekrytointiyritykset, asiantuntijat ja tutkijat.

Foorumin tavoitteisiin kuuluisi muun muassa yhteisten, eettisen pelisääntöjen luominen työperäiselle maahanmuutolle, ammattiliittojen osallistuminen hallituksen kohdemaamallin luomiseen, yhteiskuntaan ja työelämään liittyvän tiedon ja kielikoulutuksen tarjoaminen kaikille tulijoille sekä kulttuurikasvatus työpaikoilla.

Kansainväliset rekrytoinnit tapahtuvat yleensä erilaisten rekrytointikumppanien kautta. Ammattiliittojen tavoitteena on, että yritykset rekisteröitäisiin, ja niiden toimintaa valvottaisiin.

– Valtiotoimijalla ei ole minkäänlaisia välineitä tällä hetkellä edes tietää, mitä kentällä tapahtuu, jolloin ei voida millään tavalla varmistaa, minkälaisten toimijoiden kanssa toimitaan. Ja kun ei ole lainsäädäntöä, jossa olisi rangaistavuutta, riski jää viime kädessä aina maahanmuuttajalle, tilaisuuden juontanut Tampereen yliopiston tutkija Tiina Vaittinen sanoi.

Kielenopetusta tehostettava

– Kansainväliseen rekrytointiin on jo turvauduttu tai siihen aiotaan turvautua lähes kaikilla Suomen hyvinvointialueista, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien neuvottelujohtaja Anna Kukka kertoi.

Työnantajien palautteen mukaan kansainvälisen rekrytoinnin vaatima työpanos suhteessa lopputulokseen oli kuitenkin suuri, eikä se yksin ratkaise osaajapulaa.

– Rekrytointiprosesseja pitäisi sujuvoittaa nopeasti. Suurimmat pullonkaulat liittyvät pätevöitymisprosessiin sote-sektorilla. Miten tutkintoja pysytään joustavasti tunnustamaan ja tarvittaessa täydentämään, Kukka sanoi.

Toinen pullonkaula on vaatimus suomen kielen osaamisesta. Sote-alalla kielen oppiminen on potilasturvallisuuden kannalta erityisen tärkeässä roolissa. Kukan mukaan Suomeen tarvittaisiin pikaisesti valtakunnallista kielikoulutusta.

Oleskeluluvan saa entistä nopeammin

Valtiontalouden tarkastusviraston vuonna 2022 tekemän tarkastusraportin mukaan työperäiseen maahanmuuttoon liittyvä viranomaiskenttä oli laaja ja hajanainen, ja työperäisen maahanmuuton edistäminen oli rakenteiden kehittämisen sijaan usein perustunut yksittäisiin hankkeisiin.

Hallinnon siirtäminen sisäministeriöltä työ- ja elinkeinoministeriölle oli kuitenkin sujuvoittanut oleskelulupien hakemista ja päätöksentekoa.

– Oleskelulupaprosessit olivat nopeutuneet, mutta olivat työnantajien tarpeisiin nähden yhä liian hitaita ja heikosti ennustettavissa, tarkastuspäällikkö Sari Hanhinen kertoi.

Tarkastuksen jälkeen työntekijän oleskelulupien käsittelyajat ovat kuitenkin puolittuneet, osittain automaation yleistymisen vuoksi. Erityisasiantuntijoilla on oma pikakaistansa, jonka avulla he saavat oleskeluluvan keskimäärin kahdessa viikossa. Myös perheenyhdistäminen onnistuu erityisasiantuntijoiden kohdalla nopeasti, mutta työntekijäammateissa toimiville se on kallista ja hidasta.

– Yksi johtopäätöksiä ja suosituksia raportin perusteella oli, että työntekijöiden perheenyhdistämistä pitäisi jouduttaa. Se on iso vetovoimatekijä, Hanhinen sanoi.

Vuonna 2023 Suomeen rekrytoitiin ulkomailta historiallisen paljon sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä, lähes 2 300 henkilöä. Luku oli lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2022.

Kummitoiminta edistää kotoutumista

Kansainvälisen rekrytoinnin hyvänä käytänteenä seminaarissa tuotiin esiin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen malli, jossa filippiiniläisten sairaanhoitajien integroitumisen tueksi on luotu kummitoiminta. Opetushoitaja Kati Pajari pitää 1-2 kertaa kuussa kummitapaamisen, jonka aikana käydään läpi sekä hoitotyön käytänteitä että työelämän pelisääntöjä.

Mallia testattiin ensin 23 Suomeen saapuneella sairaanhoitajalla. Seuraava maahantulijaryhmä otettiin osaksi kummitoimintaa jo ennen lähtöä, sillä Pajari kertoo ottaneensa heihin yhteyden Teamsin kautta.

– Tärkeää oli, että aloitettiin luottamuksen rakentaminen jo lähtömaassa, Pajari sanoi.