Toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset ovat kaikkein yleisimpiä, mutta muitakin erilaisia työsopimuksia solmitaan. Työelämää ei enää määritä se, että hommia paiskitaan saman työnantajan palveluksessa eläkeikään asti.

Kun Ammattiliitto Pron lakimies ja kehittämispäällikkö Pia Ahonen piti webinaaria kirjavista työsuhteista, hän oli otsikoinut esityksensä ”Miten erilaisten työsuhteiden ja sopimusten viidakossa voi ylipäätään selvitä?”

− Selviää, jos on liiton jäsen. Siten saa aina myös neuvoja, vastaa palvelusektorin johtaja Minea Pyykönen Prosta.

Epätyypillinen on tyypillistä

Määrä- ja osa-aikaisia työsuhteita sekä vuokratyösuhteita kutsutaan epätyypillisiksi siitäkin huolimatta, etteivät ne ole harvinaisia.

− Määräaikaisuus on usein alakohtaista: esimerkiksi hoitoalalla ja kunnissa se on yleisempää kuin monella muulla alalla. Määräaikaisuus ei kuitenkaan saa jatkua iän kaiken. Työnantajan on se lähtökohtaisesti perusteltava tai muutoin työ on vakinaistettava, toteaa Pyykönen.

Keikkatyöläisistä osa työskentelee nollatyösopimuksella, mikä sopii vaikkapa opiskelijoille. Pyykönen muistuttaa, ettei työnantaja ole nollasopimuksissa velvollinen tarjoamaan töitä yhtäkään tuntia eikä työntekijä puolestaan velvollinen vastaanottamaan tunteja.

− Joskus voi olla niin, että nollasopimuksella oleva työntekijä tekeekin täyttä työaikaa.  Sen sijaan vuokrafirmojen kautta saattaa saada hyvinkin töitä, jopa pitkiä keikkoja. Jos vastavalmistunut ei saa vakipaikkaa, keikkatyö voi olla hyvä tapa päästä työhön kiinni.

 Alustatyöläiset ovat heikommassa asemassa mitä tulee palkkoihin ja sosiaaliturvaan.

Nykyään myös digitaalisia alustoja käytetään työn ostamiseen ja myymiseen. Alustatyöläiset ovat heikommassa asemassa mitä tulee palkkoihin ja sosiaaliturvaan. Pyykösen mukaan alustatyöläisten voi olla vaikea päästä edes minimipalkkoihin.

Osa-aikaisesti ja osatyökykyisesti?

Jos sosiaalisista tai terveydellisistä syistä haluaa tehdä töitä osa-aikaisesti tai keventää töitä työuran loppupäässä, on työnantajasta kiinni, onnistuuko aie.

Työmarkkinoilla on paljon osatyökykyisiäkin. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi toteaa, ettei heidän tilanteensa ole niin hyvä kuin voisi toivoa.

− Hallituksen kärkihankkeessa Osatyökykyisille tie työelämään oli kyllä hyviä projekteja, mutta asenteissa on parantamisen varaa. Tiedon puute ja epävarmuus osatyökykyisen kohtaamiseen vaikuttavat.

Työnantajat saattavat ajatella osatyökykyisten olevan ”huonompia” työntekijöitä, joilla on paljon poissaoloja. Tosiasiassa he ovat motivoituneita ja lojaaleja työnantajaa kohtaan. Työtehtävät on vain mitoitettava määrältään ja laadultaan sopiviksi.

− Vastuullisesti toimivassa organisaatiossa on osatyökykyisille tilaa, uskoo Työläjärvi.

Vastuullisesti toimivassa organisaatiossa on osatyökykyisille tilaa.

Työurien pidentäminen haastavaa 

Eri puolilla Suomea on jo satoja työkykykoordinaattoreita, jotka yhdessä osatyökykyisten kanssa etsivät räätälöityjä ratkaisuja työllistymiseen. Erilaisten tilanteiden kirjo on laaja: tukea ja apua tarvitaan niin sopivan työn löytämisessä kuin sosiaaliturva-asioissa.

Työläjärven mukaan ajattelutavassa on tapahtunut muutosta: nykyään ensisijaisena ovat osatyökykyisen voimavarat ja vahvuudet, rajoituksiin ei jämähdetä − jos kyse ei ole iästä.

− Jos on sekä ikää että ongelmia työkyvyssä, töitä ei löydä helposti avoimilta työmarkkinoilta. Todellisuus ei kohtaa juhlapuheita, joiden mukaan työuria halutaan pidentää ja jokaisen työpanos on arvokas.

Todellisuus ei kohtaa juhlapuheita, joiden mukaan työuria halutaan pidentää ja jokaisen työpanos on arvokas.

ProSoolo kutsuu kevytyrittäjiä

Työläjärvi toteaa työnantajan miettivän aina riskejä.

− Riskejä siirretään entistä enemmän ihmiselle itselleen. Osatyökyiset ikääntyneetkin perustavat toiminimiä tai yrityksiä, jos palkkatyötä ei löydy.

Prossa lanseerataan huhtikuussa ProSoolo-niminen palvelu, joka on tarkoitettu kevytyrittäjille eli itsensä työllistäville.

Prossa lanseerataan huhtikuussa ProSoolo-niminen palvelu, joka on tarkoitettu kevytyrittäjille eli itsensä työllistäville.

− Ammatinharjoittaja voi keskittyä työntekoon, sillä palvelusta saa tukea ja turvaa erilaisissa asioissa. ProMentorin kanssa voi keskustella yritystoimintaan liittyvistä kysymyksistä sekä osallistua Pron uravalmennukseen, lisäksi saa juridista neuvontaa, kertoo Pyykönen esimerkkejä.

Hän uskoo, että tulevaisuudessa ihmiset saavat toimeentuloa useasta eri lähteestä: yrittäjä voi olla välillä palkkatyössä tai tilipussi karttua useista pätkätöistä. Jos jotain ei tiedä, aina löytyy taho, josta voi kysyä.