TE-toimiston virkasuhteinen asiantuntija aloitti viisi vuorokautta kestäneen täydennyspalveluksen siviilipalvelukeskuksessa vuonna 2017. Hänelle tuli yllätyksenä, ettei hänen työnantajansa ollutkaan valmis maksamaan palkkaa töistä poissaolon ajalta.

Asiantuntija yritti itse selvittää asiaa, mutta kun työnantaja ei tullut vastaan, hän otti yhteyttä ammattiliittoon.

‒ Lähdimme neuvottelemaan asiasta ensin TE-toimiston kanssa, sitten sitä ylemmän tahon eli valtiovarainministeriön kanssa. Kun asia ei edennyt, veimme tapauksen työtuomioistuimeen, jossa julkisen virka- ja työehtosopimuksen tulkintariita-asioita käsitellään, kertoo Pron juristi Teemu Kotkanoja.

Yhdenvertaisuutta on edistettävä

Täydennyspalvelus on siviilipalvelukseen kuuluva palvelus, jonka asevelvollisuuden suorittanut voi suorittaa kertausharjoitusten sijaan. Palvelusmuodot on rinnastettu toisiinsa hallituksen esityksessä siviilipalveluslaista.

‒ Työnantajan mukaan reservin kertausharjoitusta ei voinut rinnastaa täydennyspalvelukseen, eikä siten palkkaa voitu maksaa. Tältä osin perusteluissamme keskeistä oli juuri tuo hallituksen esitys, toteaa Kotkanoja.

Valtion yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa todetaan, että reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustuskurssille tai väestönsuojakoulutukseen osallistujalla on oikeus palkkaan vähennettynä maksetulla reserviläispalkalla tai vastaavalla korvauksella. Sopimuskohdassa ei ole mainintaa täydennyspalveluksesta, mitä Kotkanojan mukaan voidaan pitää syrjivänä.

‒ Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisella ja työnantajalla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Vakaumuksen vuoksi ketään ei saa syrjiä.

‒ Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisella ja työnantajalla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Vakaumuksen vuoksi ketään ei saa syrjiä.

Vakaumusta ei tarvitse perustella

Sen lisäksi että työnantajan puolelta vähäteltiin yhdenvertaisuutta, myös asiantuntijan vakaumusta pidettiin keksittynä. Oudoksi asian teki se, että hänen olisi pitänyt avata vakaumuksensa syitä.

‒ Asiantuntija oli aikoinaan käynyt aseellisen varusmiespalveluksen, mutta kun Puolustusvoimilta tuli kutsu kertausharjoitukseen, hän hakeutui siviilipalvelukseen. Hän ei halunnut enää tarttua aseisiin. Sitä paitsi henkilökohtaista vakaumusta ei tarvitse sen tarkemmin perustella, korostaa Kotkanoja.

Samaa mieltä oli tuomioistuin: vakaumuksen perusteella ketään ei saa asettaa eri asemaan perustuslain mukaan eikä syrjiä yhdenvertaisuuslain mukaan. Lisäksi Euroopan unionin perusoikeuskirjassa kielletään muun muassa vakaumukseen perustuva syrjintä. Oikeus aseista kieltäytymiseen kuuluu myös Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

Ratkaisuksi jatkossakin

Kotkanojan mukaan riita-asiassa oli kyse yleisen virka- ja työehtosopimuksen tulkinnasta.

‒ Tuomioistuin vahvisti yksimielisellä päätöksellä, että jäsenellämme oli oikeus palkkaan siviilipalveluslain mukaisen täydennyspalveluksen ajalta. Asiantuntijan ja Pron kannalta tulos on hyvä.

Hyväksi asian tekee sekin, että nyt täydennyspalveluksen ajan palkasta saatiin ennakkopäätös. Jatkossa tätä työtuomioistuimen päätöstä voidaan käyttää suoraan ratkaisun perusteena vastaavanlaisissa tapauksissa.

‒ Olemme Prossa aina valmiita ajamaan jäsenten etua. Vaikka jokin oikeudenkäynti hävittäisiinkin, Pro vastaa kuluista, toteaa Kotkanoja.

Sen lisäksi että asiantuntija sai viiden päivän palkkansa yli kolmen vuoden kuluttua palveluksen suorittamisesta, valtio joutui maksamaan oikeudenkäyntikulut.

‒ Tämä on myös hyvä esimerkki siitä, että olemme Prossa aina valmiita ajamaan jäsenten etua. Vaikka jokin oikeudenkäynti hävittäisiinkin, Pro vastaa kuluista, toteaa Kotkanoja.