Vuoden prolainen työsuojeluvaltuutettu: Pohjanmaalla on kovapäisiä naisia
Vuoden prolainen työsuojeluvaltuutettu: Pohjanmaalla on kovapäisiä naisia
Kun kollegat ehdottivat Pirkko Haglundille, että hänet voisi ilmoittaa ehdokkaaksi Vuoden prolaiseksi työsuojeluvaltuutetuksi, Haglund luuli asiaa pilaksi.
‒ Meillä on sellaista huumoria Pohjanmaalla, ettei koskaan voi olla varma. Kun liitosta tuli soitto, että olen kolmen parhaan joukossa, ihan häkellyin. Mutta kyllä minä mielelläni kannan tällaista titteliä. Kun töitä on tehty, tuntuu ihanalta, että se on myös huomattu.
Tasavertaista kohtelua kaikille
Haglund on toiminut työpaikkansa työsuojeluvaltuutettuna jo kymmenen vuotta. Työuraa TE-toimistossa on kertynyt vielä enemmän, 34 vuotta.
‒ Päivittäin oppii jotain uutta. Työhallinnossa tulee muutoksia joka vuosi, joten sopeutumistakin vaaditaan.
Haglundin työsuojelun piiriin kuuluu yli sata työntekijää viidessä eri toimistossa. Etuna on se, että monet virkailijat ovat olleet töissä pitkään Pirkon tavoin.
Jokaiseen epäkohtaan on puututtava ja ihmisiä kohdeltava tasavertaisesti.
‒ Kun olemme tuttuja, on helpompi ottaa yhteyttä. Eikä ole niin pientä asiaa, ettei yhteyttä kannattaisi ottaa. Jokaiseen epäkohtaan on puututtava ja ihmisiä kohdeltava tasavertaisesti.
Yhteistyö tuo tulosta
Haglundin mukaan työsuojeluvaltuutettuna tärkeintä on vaikuttaminen.
‒ On mahtavaa, kun voi vaikuttaa ja se vielä näkyy ja tuo tulosta. Kyse on yhteistyöstä. jossa henkilöstö ja johto ovat mukana.
Onnistumisista esimerkkinä voisi olla monipaikkatoimisto. Vaasassa henkilöstöllä oli aiemmin omat huoneet ja toimitilamuutos aiheutti etukäteen stressiä.
‒ Kun muutos toteutui, henkilökunta alkoikin voida paremmin. Yhteistyö lisääntyi, kun kukaan ei ollut oman ovensa takana.
Turvallisuutta ja terveyttä
TE-toimistossa ei vältytä ikäviltä tilanteilta. Väkivallan uhka on todellista: joskus virkailijaa on jopa lyöty, ja kärhämää on ollut pitkissä jonoissakin. Tilannetta on helpottanut muun muassa isokokoiset aulaisännät. Väkivallalla voidaan uhata myös netissä ja sähköposteissa.
‒ Käyn uusien työntekijöiden kanssa aina läpi työsuojeluasiat. Turvallisuusohjeet kerrataan kaikkien kesken muutaman kerran vuodessa. Käytäntönä on myös uhkaraportointi.
Lisäksi Haglundia on työllistänyt Pietarsaaren toimiston sisäilmaongelmat.
TE-toimistossa ei vältytä ikäviltä tilanteilta. Väkivallan uhka on todellista.
‒ Johto ymmärtää ongelmat, mutta pieneltä paikkakunnalta on vaikea löytää tiloja. Asia on kestänyt liian kauan: muutto on edessä vasta ensi vuoden puolella. Vaikeissa ja aikaa vievissä tilanteissa jopa 40 prosenttia työajasta menee työsuojeluasioiden hoitamiseen.
Haglundin mukaan haastavinta onkin se, että asiat kestävät.
‒ Hitaus ei sovi tällaiselle hätäiselle ihmiselle: se käy hermoille.
Puhuminen ja jaksaminen tärkeitä
Aika ajoin tulee henkilökemiaankin liittyviä tapauksia. Yleensä kyse on väärinymmärryksistä. Ne ratkeavat yleensä nopeasti.
‒ Puhuminen on kaiken a ja o.Asioita ei saa jättää roikkumaan, sillä useimmiten ne selviävät juttelulla.
Asioita ei saa jättää roikkumaan, sillä useimmiten ne selviävät juttelulla.
Koronakeväänä TE-toimistoissa on ollut jaksaminen koetuksella: maaliskuusta lähtien Pohjanmaankin toimistossa monen tuhannen yrittäjän ja lomautetun asiat ovat työllistäneet virkailijoita. Valtio on kuitenkin tullut vastaan ja henkilöstö on saanut ylityökorvauksia. Haglund ounastelee, että kesästäkin on tulossa kiireinen.
‒ Lakimuutokset eivät ole koskaan tulleet näin tiukalla aikataululla ja vielä takautuvasti.
Virtaa ja rohkeutta riittää
Haglundin mukaan työsuojeluvaltuutetulla on keinoja ratkaista ongelmia. Paljolti riippuu myös persoonasta: pitää löytyä uskallusta.
‒ Meillä Pohjanmaalla on kovaluonteisia naisia: uskallan kyllä avata suuni ja tarttua toimeen. Oma lähestymistapani on ratkaisukeskeinen – asiat käsitellään ilman syyllistämistä.
Rohkeutta pitää löytyä myös työntekijöiltä.
‒ Ainoa keino ratkaista ongelmia on se, että ihmiset uskaltavat kertoa niistä. Hyvä työsuojeluvaltuutettu on sellainen, että häntä on helppo lähestyä.
Ainoa keino ratkaista ongelmia on se, että ihmiset uskaltavat kertoa niistä. Hyvä työsuojeluvaltuutettu on sellainen, että häntä on helppo lähestyä.
Haglund kiittelee vertaistukea: TE- ja ELY-toimistojen työsuojeluvaltuutetut tapaavat kerran kuussa ja vaihtavat ajatuksia.
‒ Alussa piti etsiä itse tietoa, mutta enää ei tarvitse olla yksin ja neuvoja saa aina.
Oppejaan Haglund aikoo siirtää seuraajalleenkin.
‒ Eläkeikä tulee joulukuussa vastaan. Joku nuorempi saa ottaa ohjat käsiinsä, mutta olen kyllä tukena. Saa nähdä, viihdyn töissä hyvin ja tuntuu, että vielä on virtaa annettavana.
Jyväskylässä korvat kuulevat
Vuoden prolaisen työsuojeluvaltuutetun lisäksi valittiin kaksi tunnustuspalkinnon saajaa. CX Specialist Riitta Kuru työskentelee Rainmaker Customer Experiences Oy:ssä, joka on monikanavainen myynti- ja asiakaspalveluyritys. Ilkka Lintunen toimii vastaavana mestarina Skanska Talonrakennus Oy:ssä.
Rainmakerin toimipisteitä on eri puolilla Suomea, Kurun työpaikalla Jyväskylässä on 300 työntekijää. Työsuojeluvaltuutettuna hän on toiminut kahdeksan vuotta.
Saarijärveläinen Lintunen on ollut työsuojeluvaltuutettuna yli kymmenen vuotta. Tällä hetkellä hän työskentelee uudisrakennus- ja saneerauskohteessa Jyväskylässä.
Yhteiskunnallista aktiivisuutta
Kuru joutui aikoinaan aloittamaan nopeasti työsuojeluvaltuutetun työt. Aluetoimisto auttoi alkuun, jatkossa on voinut turvautua myös liiton ja sopimusalavastaavien tukeen.
Kuru toimii myös työpaikkansa luottamusmiehenä ja pääluottamusmiehen varana sekä aktiivisesti yhdistyksensä johtokunnassa ja Pron edustajistossa.
‒ Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat. Kun pieni ihminen löytää muita samanlaisesti ajattelevia, yhdessä saadaan asioita aikaan. Suunta on sama, eikä tyydytä lepäämään laakereilla ja odottamaan valmista, vaan jokaisessa hehkuu minä pystyn -kipinä.
Vaikuttaminen vie eteenpäin
Lintusella on takanaan pitkä ura: hän on ollut rakennusalalla vuodesta 1969. Hänen mukaansa rakennusalan muutokset eivät ole työsuojeluun pahemmin vaikuttaneet: työturvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehditaan muutoksista huolimatta.
‒ Työsuojelu on yhteistyötä, asioita hoidetaan ja saadaan aikaan yhdessä. Meillä työntekijät, työnantaja ja aliurakoitsijat ymmärtävät työsuojelun merkityksen ja hyödyn.
Joukkueurheilua koko ikänsä harrastanut Lintunen on tottunut toimimaan porukassa yhteisen päämäärän puolesta. Myös kantaa ottaminen kiinnostaa.
‒ Haluan vaikuttaa, en viitsi seurata sivusta.
Asenteita ja asentoja
Työpaikallaan Kuru on saanut edistettyä toimintamallia, joka keskittyy haastavan asiakkaan kohtaamiseen.
‒ Luurista kuultu epäkohteliaisuus ei saisi jäädä mieleen eikä lihasmuistiin. Jos alkaa työtään jännittää, se kuuluu äänestä.
Tärkeää on myös ergonomia.
‒ Käyn nostelemassa ihmisiä niskavilloista ylöspäin. Ict-alalla istutaan tietokoneen ääressä: nuorilla on työuraa edessä, eikä ole suotavaa olla romuna jo kolmikymppisenä.
Palaute motivoi työntekijöitä
Kuru toivoo, että hänet koetaan luotettavaksi, kuuntelevaksi ja helposti lähestyttäväksi.
‒ Osa nuorista voi olla ensimmäisessä työpaikassaan. Olen heille kuin ”meidän äiti”, haluan rohkaista kysymään mitä vain.
Lintunen pitää saamaansa tunnustusta merkkinä siitä, että toiminta on kantanut hedelmää. Hän toteaa, että hyvällä työsuojeluvaltuutetulla on kaksi korvaa.
‒ Kuuntelun taito on ykkösasia, ja jokaisella on oma arvonsa. Asioita selvitellään ja annetaan myös palautetta, jolla motivoidaan ja sitoutetaan.