Hyppää pääsisältöön

Yli 40 vuotta vahvaa osaamista ja ammattitaitoa - Jukka Mandelin jäi eläkkeelle

Jukka Mandelin
Kun henkilöstöohjaaja ja pääluottamusmies Jukka Mandelin jäi kesäkuussa eläkkeelle, Kemppi Oy menetti aikaansaavan toiminnan kehittäjän. Työuraa yrityksessä oli takana yli 40 vuotta, jatkossa Mandelin keskittyy lapsenlapsiin ja ystäviin.

Yli 40 vuotta vahvaa osaamista ja ammattitaitoa - Jukka Mandelin jäi eläkkeelle

Julkaistu 21.06.2023 klo 08:29
ProStoori
Kirjoittanut
Tarja Västilä
Kuvaaja Kemppi Oy
Kun henkilöstöohjaaja ja pääluottamusmies Jukka Mandelin jäi kesäkuussa eläkkeelle, Kemppi Oy menetti aikaansaavan toiminnan kehittäjän. Työuraa yrityksessä oli takana yli 40 vuotta, jatkossa Mandelin keskittyy lapsenlapsiin ja ystäviin.

Kun Jukka Mandelin täytti 60 vuotta, hän piti kolmet synttärit. Lapsenlapsi äityi ihmettelemään, miten vaari voi pitää noin monet juhlat.

– Meillä on Shanghai-korttipelin 12 hengen kaveriporukka, joka ansaitsi erillisen juhlintansa. Läheisille ja muille kavereille oli sitten omat juhlat.

Reippaan viiden vuoden takaiset syntymäpäivät kuvastavat Mandelinia: kavereita pitää olla, jotta jaksaa työssäkin. Lisäksi ei ole pahitteeksi toimia laajalla skaalalla, silloin saa enemmän aikaiseksi ja pystyy huomioimaan niin ihmisiä kuin asioita monipuolisesti.

Näköalapaikalta pystyy vaikuttamaan

Mandelin työskenteli Kemppi Oy:llä 43 vuotta ja yhdeksän kuukautta. Lahtelainen Kemppi on perinteikäs suomalainen hitsausalan perheyritys.

– Periaatteessa olin syksystä asti eläkkeellä, kun täytin 64 vuotta. Jäin kuitenkin hommiin vielä toukokuun loppuun asti. Mielenkiintoista oli pohtia, voinko olla luottamusmies, kun olen eläkeläinen. Sain jatkaa.

Pääluottamusmiesvuosiakin Mandelinilla tuli täyteen 20. Hän oli ensin yhden kauden varalla ja sen jälkeen luottarina: työhönottajan paikka on niin tuulinen, että selusta piti turvata.

– Pääsin näin helpommin tuomaan epäkohtia esille, sillä aina on parannettavaa. Meillä esimerkiksi paikallinen sopiminen on aina onnistunut, täytyi vain hiukan pitää puoliaan. Prohon olen silloin tällöin soitellut ja saanut aina neuvoja.

– Olemme saaneet pelastettua päänahkoja, vaikka irtisanomisilta ei ole vältytty. Olemme onnistuneet jopa kaatamaan neuvottelun perusteet. Kemppi on avoin talo: luottamusmies on näköalapaikalla ja saa aina tietoa.

Luottamusmiehelle ikävimpiä puolia olivat yhteistoimintaneuvottelut, joissa Mandelin sanoo istuneensa ihan riittämiin. Hänen mukaansa etenkin vuoden 2009 lama vei paljon porukkaa. Korona-aikana työnantaja puolestaan päätyi tarjoamaan sopimuksia, joten yt peruuntui.

– Olemme saaneet pelastettua päänahkoja, vaikka irtisanomisilta ei ole vältytty. Olemme onnistuneet jopa kaatamaan neuvottelun perusteet. Kemppi on avoin talo: luottamusmies on näköalapaikalla ja saa aina tietoa.

Rekryammattilaiseksi HR:n avuksi

Mandelin tuli tuotannon työntekijäksi Kempille 1979. Ammattinimike oli käämijä.

– Ei ihan käärijä, mutta lähellä. Käämijänä työskentelin kymmenen vuotta, sitten pyydettiin esimieheksi eli työnjohtajaksi samalle osastolle. Nimike muuttui tuotanto-ohjaajaksi muutaman vuoden päästä. Erona oli se, että työt siirtyivät tietokoneelle ja jengi otti ne sieltä itse, kun aiemmin työnjohtaja määräsi mitä tehdään.

Laman jälkeen vuosituhannen vaihteessa Mandelinista tuli henkilöstöohjaaja ja hän sai satakunta alaista. Kolme vuotta myöhemmin alaisten tilalle tuli henkilöstöpuolen asioita, kuten työhönotto, palkat, työhyvinvointi ja oppilaitosyhteistyö. Vahva osaaminen esihenkilötyöstä ja tehtaan pyörittämisestä vaikuttivat.

Mandelin on rekrytoinut liki pitäen kaikki Kempin tuotannon uudet työntekijät sekä lukuisat harjoittelijat, kausityöntekijät ja jo eläkkeelle jääneet työkaveritkin.

– Yritys on luottanut. Olen ollut luottamusmiehenä parhaiten perillä muun muassa pisteytyksistä vaatimusluokkapalkoissa, joten olen opastanut uusia esimiehiäkin palkkajärjestelmän käyttöön.

Työhyvinvointiin on panostettu

Viimeiset kymmenen vuotta Mandelin on pyrkinyt entistä enemmän vaalimaan työntekijöiden työhyvinvointia.

– Porukasta piti alkaa pitää paremmin huolta ja myös niin, että väki pitää huolta itsestään. Hyvä työ tarkoittaa pidempää työuraa. Sairauspoissaolot on saatu vähenemään, kun työterveys on ollut mukana luomassa parempia työolosuhteita. Esimerkiksi ergonomiaan on kiinnitetty huomiota.

Kempillä on peräti 13 työaikamallia, joista työntekijän kanssa voidaan valita parhaiten sopiva, kuten vaikkapa ilta- tai päivävuoro, vuorotyö tai kymmenen tunnin päivät. Mandelinin mukaan siten haettiin ihmislähtöistä työnteon tapaa.

– Tärkeintä on vain se, että viikon työt saadaan tehtyä ajoissa. Työhyvinvointiin on panostettu myös erilaisin koulutuksin ja pohtien muiden yritysten malleja sekä esimerkiksi Tykes-hankkeessa kehitetyin opein ja sen työmenetelmiä hyväksi käyttäen.

Satsauksia tulevaisuuteen

Vuosituhannen alussa Mandelin aloitti oppilaitosyhteistyön. Kempin lähellä oli yläkoulu, jonka oppilaat kutsuttiin tutustumaan yrityksen toimintaan. Kummiluokkakouluja on tällä hetkellä kuusi. Esimerkiksi TET-päivänä nuori voi itse valita, mitä ammattia hän haluaa seurata.

Kahden viikon kesätöihin Mandelin keksi kilpailuttaa kummiluokkanuoria: tienaamaan pääsivät ne, jotka tekivät parhaimman työhakemuksen. Kummiluokkien oppilaat pääsivät myös ottamaan kuvat työhyvinvointikalenteriin ja saivat nimensäkin näkyviin. Mandelinin mukaan se lisäsi nuorten mielenkiintoa. Viimeisenä kummivuotena koko luokka vietiin lätkä- tai korismatsiin.

– Ajattelin, että on pakko satsata tulevaisuuteen ja ohjata nuoria tällekin alalle. Yhteistyö aloitettiin ammattikoulun kanssa, jotta saisimme tekijöitä jatkossakin. Meillä on tehty myös paljon työssäoppimisjaksoja, on oma hitsauskoulu ja Kemppi-tutkinto, jossa pystyy tekemään näyttöjä.

– Ajattelin, että on pakko satsata tulevaisuuteen ja ohjata nuoria tällekin alalle. Yhteistyö aloitettiin ammattikoulun kanssa, jotta saisimme tekijöitä jatkossakin. Meillä on tehty myös paljon työssäoppimisjaksoja, on oma hitsauskoulu ja Kemppi-tutkinto, jossa pystyy tekemään näyttöjä.

Tällä hetkellä Lahden kaupunki organisoi kummiyritystoimintaa paikallisen teollisuusseuran kanssa, mukana on jo parikymmentä yritystä ja monta luokkaa Lahden yläkouluista ja lukioista.

Oppilaitosyhteistyön edelläkävijä

Mandelin mukaan oppilaitosyhteistyön ja muunkin verkostoitumisen kautta Kemppi sai näkyvyyttä.

– Joskus kuulin sanottavan, että se on se Kempin Jukka. Minusta tuli yrityksen kasvot.

Kemppi oli oppilaitosyhteistyön edelläkävijä, mikä vaikutti yrityksen imagoon. Muun muassa olemalla esillä eri tapahtumissa ja Mandelinin puhujakeikoin Kemppiä markkinoitiin ympäri Suomen. Mandelin sanookin olevansa ensisijaisesti kemppiläinen, sen jälkeen tulevat prolaisuus ja luottamustoimi. Kun yrityksellä menee hyvin, muutkin asiat luonnistuvat paremmin.

– Minua pyydettiin aikoinaan paikalliseen ammattioppilaitokseen ammattiosaamisen toimikuntaan, joka käsitteli näytöistä syntyviä valituksia ja kehitti tutkintoja. Sosiaalisena ihmisenä minulla oli hyvä välit vähän joka puolelle ja pääsin vaikuttamaan.

Mandelin korostaakin, että pelikentillä on itse pelattava ja siihen on sitouduttava. Näkyvyyttä lisäsi myös jäsenyys Opetushallituksen alaisessa työelämätoimikunnassa. Kemppi-näkökulma kulki aina mukana: oppilaitosyhteistyö on ollut yrityksen strateginen valinta ja yhteiskunnallinen teko.

– Laskeskelin, että nykyisestä 220 työntekijästä 57 on tullut Kempille erilaisten koulutustoimien tai oman lisäkoulutuksemme kautta. Näiden lisäksi 42 henkilöä on siirtynyt toimihenkilöiksi. Kun porukka saadaan töihin suoraan koulunpenkiltä, pystytään kasvattamaan juuri yrityksen tarpeisiin sopivia työntekijöitä.

– Laskeskelin, että nykyisestä 220 työntekijästä 57 on tullut Kempille erilaisten koulutustoimien tai oman lisäkoulutuksemme kautta. Näiden lisäksi 42 henkilöä on siirtynyt toimihenkilöiksi. Kun porukka saadaan töihin suoraan koulunpenkiltä, pystytään kasvattamaan juuri yrityksen tarpeisiin sopivia työntekijöitä.

Mandelinin mukaan oppisopimuksellakin voi taustasta riippumatta ponnistaa vaikkapa elektroniikka-asentajaksi.

Virikkeellistä elämää

Neuvoksi muillekin Mandelin toteaa, että kannattaa vain mennä ja toimia aktiivisesti sekä tuoda asioita esille. Tekevälle teitä aukenee. Toki itsestään on syytä pitää huolta, jottei kuormitu liiaksi.

– Olen pystynyt erottamaan työn ja yksityiselämän toisistaan. Olen pitänyt peruskunnostani huolta pyöräilemällä, hiihtämällä ja pelaamalla tennistä. Urheilua seuraan muutenkin ja lisäksi olen kulttuurin monikäyttäjä. Aloin sijoittaa, kun rupesin nostamaan eläkettä jo 61-vuotiaana. Toiveena oli halu säilyttää elintasoni samana työelämän jälkeenkin.

Mandelin on aina ollut aktiivinen: hän oli aikoinaan jo ammattikoulussa oppilasyhdistyksen puheenjohtaja ja aiemmin sen hallituksessa. Hän oli kymmenen vuotta vapaaehtoisena myös mielenterveysseuran kriisipuhelimessa.

– Harjoittelin kuuntelemista, taidosta on ollut hyötyä myöhemminkin. Se antoi hyvän näkymän siihen, että asiat työpaikalla ovat sittenkin aika lailla hyvin.

Viimeisen yhdeksän kuukauden aikana Mandelin siirsi myös hiljaista tietoa seuraajilleen. Hänen mukaansa työt jäävät hyviin käsiin.

– On helppo lähteä, vaikka olo onkin haikea. Kollegoille olen sanonut, että jos tulee ikävä, syksyllä saa soitella. Ennen sitä aion nauttia kesästä vaimoni, kahdeksan lapsenlapsen ja ystävien kanssa.