Virkasuhde
Virkasuhde
Virkasuhde
Virkasuhde
- Virkasuhde, työaika ja virkamatka
- Koeaika, sivutoimilupa, sivutoimi-ilmoitus ja työharjoittelu
- Yhteistoiminta, virantoimituksesta pidättäminen ja virkasuhteen päättäminen
Virkaa perustettaessa työnantaja määrittelee viran palkkauksen ja tehtävät. Virkasuhteeseen nimittämisen yhteydessä virkamies saa nimittämiskirjan, jossa näkyvät mm. tehtävä, palkkaus ja mahdollisen määräaikaisuuden kesto sekä peruste. Virkamiehelle on lisäksi annettava kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Virkasuhteen ehdot määräytyvät lakien ja virka- ja työehtosopimusten mukaisesti.
Virkamiehen työaikaa koskevat määräykset ja säännökset sisältyvät valtion työaikoja koskevaan virka- ja työehtosopimukseen. Lisäksi virastokohtaisiin tarkentaviin virka- ja työehtosopimuksiin voi sisältyä työaikoja koskevia määräyksiä.
Virkamatka on esihenkilön määräyksestä tehtävä matka, jonka virkamies tekee virkatehtävien hoitamista varten virkapaikan ulkopuolelle. Matkakustannusten korvaamisesta on tehty virka- ja työehtosopimus.
Koeaika on virkasuhteen alussa erikseen määrätty aika. Sen aikana työnantaja perehtyy ammattitaitoosi sekä soveltuvuuteesi tehtävään ja työyhteisöön. Sinä voit puolestasi selvittää, vastaavatko työ ja työolosuhteet sitä käsitystä, jonka sait virkaa hakiessasi.
Virkamiehen pitää tehdä kaikista sivutoimistaan ilmoitus työnantajalle. Työnantaja voi kieltää sivutoimen laissa mainituilla perusteilla kuten esteellisyyden perusteella.
Jos kyseessä on sivutoimi, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimen hoitamiseen, virkamies tarvitsee erillisen sivutoimiluvan. Jos virkamies ei saa sivutoimilupaa, hän ei voi ottaa vastaan tai pitää sivutointa.
Työharjoittelussa pääset soveltamaan oppimaasi työelämässä ja verkostoitumaan tulevan alasi työnantajiin jo opiskellessa.
Työharjoittelusta tulee maksaa palkka. Palkkaus pohjautuu Valtiovarainministeriön suositukseen.
Yhteistoiminta on työnantajan ja virkamiesten välistä menettelyä, jossa käsitellään virkamiesten oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä kysymyksiä.
Ennen kuin työnantaja päättää yhteistoimintaneuvottelua edellyttävistä asioista, hänen on neuvoteltava niistä virkamiesten kanssa. Joissakin asioissa riittää kuitenkin pelkkä tiedottaminen virkamiehelle.
Virantoimituksesta pidättäminen tarkoittaa viranhoidon väliaikaista keskeyttämistä. Palkkaus virasta pidättämisen ajalta määräytyy yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan.
Työnantajan on pidätettävä virkamies virantoimituksesta irtisanomistilanteissa. Tällöin virasta pidättäminen tulee voimaan irtisanomisajan päätyttyä. Virkamies voidaan lisäksi pidättää virantoimituksesta, jos virkamiehellä on esimerkiksi sellainen sairaus, joka haittaa olennaisesti viran hoitoa. Lisäksi virantoimituksesta voidaan pidättää rikossyytteen ja sen edellyttämien tutkimusten ajaksi, jos näillä voi olla vaikutusta virkamiehen edellytyksiin hoitaa tehtäväänsä.
Virkasuhde voi päättyä määräajan päättymiseen, irtisanomiseen tai purkamiseen. Sekä työnantaja että virkamies voivat päättää virkasuhteen, kun päättämiseen on lain mukaiset perusteet.
Toisin kuin työsuhteessa, myös määräaikainen virkasuhde voidaan irtisanoa irtisanomisaikaa noudattaen.
Pääsääntönä on, että valtionhallinnon pysyviä tehtäviä hoitaa vakinainen henkilöstö. Kun puhutaan virasta, tarkoitetaan vakinaista, toistaiseksi voimassa olevaa virkasuhdetta.
Virka on ennen sen täyttämistä julistettava haettavaksi. Viran hakua koskee omat muoto- ja menettelyvaatimukset.
Toistaiseksi voimassa oleva virkasuhde päättyy irtisanomisen tai virkasuhteen purkamisen kautta. Virkasuhdetta ei voi irtisanoa tai purkaa ilman laissa hyväksyttyä syytä.
Määräaikaiseen virkasuhteeseen voidaan nimittää vain, jos siihen on perusteltu syy, kuten toisen työntekijän poissaolosta aiheutuva sijaisuus. Virkamieheksi voidaan nimittää määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi, jos työn luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon väliaikainen järjestäminen tai harjoittelu edellyttävät määräaikaista virkasuhdetta. Virkamiestä ei tällöin nimitetä virkaan, vaan virkasuhteeseen.
Jos virkamies nimitetään määräajaksi, nimittämiskirjasta pitää ilmetä määräaikaisuuden peruste. Jos perusteena on sijaisuus, nimittämiskirjasta pitää käydä ilmi, kenen sijaisena toimitaan.
Osa-aikatyö on kokopäivätyötä lyhyempi työaikamuoto. Osa-aikaisten virkamiesten edut eivät saa olla heikommat kuin kokoaikaisten. Edut voidaan kuitenkin suhteuttaa työajan mukaan.
Myös osa-aikatyötä tekevä voi työttömyyskassan jäsenenä kerryttää ansiosidonnaisen päivärahan työssäoloehtoa. Työttömäksi jäätyään hän saa ansiosidonnaista päivärahaa, jos jäsenyysaikanaan on täyttänyt työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksut työskentelyajalta.
Jos teet vuokratyötä, sovelletaan sinuun lähtökohtaisesti samoja säännöksiä kuin muihinkin viraston palveluksessa oleviin. Lain mukaan vuokratyöntekijöitä pitää kohdella yhdenvertaisesti muihin nähden.
Kolmas virkasuhdetyyppi on nimittäminen virkaan määräajaksi.
Virkaan voidaan nimittää määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi, jos viran luonteeseen tai viraston toimintaan liittyvä perusteltu syy sitä vaatii. Esimerkiksi virastojen johto nimitetään usein viiden vuoden määräaikaiseen virkaan.
Virkamiesten palvelussuhteen ehdoista sovitaan keskustason virka- ja työehtosopimuksilla sekä virastotason tarkentavilla virka- ja työehtosopimuksilla. Virastokohtaisilla tarkentavilla virka- ja työehtosopimuksilla sovitaan lähinnä palkkoja ja työaikoja koskevista asioista.
Lisäksi työssä noudatetaan työnantajan ohjeita ja määräyksiä sekä työpaikan käytäntöjä.
Virkasuhteisiin liittyvissä kysymyksissä ota ensin yhteyttä oman työpaikkasi luottamusmieheen. Löydät luottamusmiehesi yhteystiedot puhelimesi Ammattiliitto Pro -sovelluksesta tai kirjautumalla Proplus-jäsensivustoon. Jos tarvitset vastauksen nopeasti, ota yhteyttä työ- ja virkasuhdeneuvontaamme. Monimutkaisemmissa tai enemmän selvittelyä vaativissa asioissa asiantuntijamme auttavat sinua.