– Nollatuntisopimukset luovat räikeää eriarvoisuutta työntekijän ja työnantajan välille. Työntekijä on käytännössä aina velvollinen tulemaan töihin, mutta hänellä ei ole juuri mitään oikeuksia, Pron lakimies Pia Ahonen sanoo.

– Työntekijä on kuin jatkuvalla koeajalla, koska työnantajalla ei ole mitään velvoitteita tarjota töitä. Työntekijän on tällaisessa tilanteessa erittäin vaikea suunnitella omaa elämäänsä, Ahonen jatkaa.

– Työnantaja kiertää nollasopimusten avulla työsuhdeturvaa ja hankkii tällä epäterveellä tavalla itselleen kilpailuetua suhteessa niihin työnantajiin, jotka toimivat reilulla tavalla työntekijöitä kohtaan.

ProStoori kokosi viisi faktaa nollatuntisopimuksesta:

1.Työehtosopimus: Nollasopimuksilla työskentelevät eivät tule kaikkien laissa ja työehtosopimuksessa säädettyjen etujen piiriin. Vuosilomaa tai lomarahaa ei saa, jos työskentelyä ei ole riittävästi siten että vuosilomaa lain mukaan kertyisi.

2. Työttömyysturvan edellyttämä työssäoloehto: Alle 18 tuntia viikossa työskentely ei kerrytä työttömyysturvan edellyttämää työssäoloehtoa. Oma tai lapsen sairastaminen taas tarkoittaa usein sitä, että työtunteja ei enää tarjotakaan. Nollatuntisopimus onkin jatkuva epävarmuuden tila.

3. Irtisanoutuminen ja karenssi: Nollatuntilaisen asema on kurja myös silloin, jos hän haluaa päättää työsuhteen, kun töitä ei ole herunut moneen viikkoon. Nolla tuntia ja nolla euroa tilipussissa ei ole nykylainsäädännön mukaan riittävä peruste irtisanoutua. Nollasopimuksen irtisanova joutuu lähtökohtaisesti 90 päivän karenssiin, ennen kuin hän saa työttömyyskorvausta.

4. Työterveyshuolto ja muut henkilöstöedut: Nollatuntisopimuksen alaiset työntekijät tuntevat helposti olevansa toisen luokan työntekijöitä, sillä heillä on vain harvoin oikeus työpaikan henkilöstöetuihin. Työpaikkaruokalassa nollatuntilainen maksaa korkeamman hinnan, hän jää ilman liikuntaseteleitä, ei pääse mukaan liikuntapäivään tai pikkujouluihin ja työterveydenhuollon ovet eivät hänelle aukene.

5. Lain turva: Nollatuntisopimuksista ei säädetä laissa. Monissa arkisissa asioissa joudutaan monissa harmaalle alueelle, jolloin työnantaja vahvempana osapuolena käyttää valtaansa ja jyrää työntekijän oikeudet. Vaillinaiseen lainsäädäntöön on määrä tulla muutos, sillä työlainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä valmistelee parhaillaan nollasopimuslakia koskevaa lainsäädäntöä. Kuten arvata saattaa, siellä käydään kovaa vääntöä työntekijöiden ja työnantajien edustajien välillä, miten tätä sopimusyhteiskunnan mätämunaa tulevaisuudessa kohdellaan.